Nieriä, kylmien vesien arvokala
Jääkauden väistyessä oli ensimmäinen kylmien vesien tulokaskala nieriä. Vuosituhansien ajan tämä pioneeri on elänyt ja sopeutunut uusiin kalatulokkaisiin ja muuttuviin olosuhteisiin. Nieriä on monelle outo ja salaperäinenkin kala, paljolti se on sitä vielä tieteellekin. Tutkimalla näitä nieriäverkoston sivuja voit tutustua paremmin tähän kylmien vesien herkulliseen kaunokaiseen.
Nieriä tunnetaan monella nimellä: isonieriä, pikkunieriä, Lapissa rautu ja tunturi- tai paltsarautu. Sen tieteellinen nimi on Salvelinus alpinus. Sisävesikaloista nieriä on levinneisyydeltään kaikkein pohjoisin. Sitä tavataan Euroopan ja Aasian mantereiden lisäksi Pohjois-Amerikassa, jossa elävät myös sen lähisukulaiset harmaanieriä ja puronieriä. Euroopassa nieriää on Fennoskandiassa, Brittein saarilla Alpeilla sekä Pohjois-Venäjällä. Suomessa nieriää on Vuoksen vesistössä ja monissa Lapin järvissä sekä eräässä pikkujärvessä Posiolla.
Nieriät elävät lähes yksinomaan järvissä, mutta jotkin pohjoisimmat kannat vaeltavat ajoittain mereen syönnökselle. Nieriä suosii kylmiä, runsashappisia ja suhteellisen kirkkaita vesiä. Suurimmillaan isonieriä saavuttaa jopa 9 kg:n painon, mutta pikkunieriät jäävät hyvinkin pieniksi, joissakin alppi- ja tunturijärvissä ne kutevat jo 12-15 cm:n mittaisina.
Monet nieriäkannat ovat nykyisin harvalukuisia, jopa uhanalaisia, kuten Saimaan nieriä. Kauniin ulkomuotonsa ja maukkautensa ansiosta tätä valkoisista kylkipilkuistaan tunnettua, erittäin haluttua saaliskalaa istutetaan moniin järviin ja sen viljely ruokakalaksi on yleistynyt.
Ajankohtaista
